Elämänmuutoksia ja uusia tuulia

Edellisestä postauksesta on kulunut aikaa. Hurjan paljon aikaa. Tapahtumia näihin liki kahteen vuoteen on myös mahtunut paljon.

Vuoden 2011 kokokohtia olivat uuden kodin hankkiminen, muutto takaisin Turkuun ja samalla avoliittoon. Tämä kaikki tapahtui jo tammikuussa.

Suuri, vaikkakin negatiivinen tapahtuma oli silloisten töiden yllättävä, mutta luonnollinen loppuminen saman vuoden toukokuussa. Pysähdyin ja mietin, mitä teen nyt. Vuosien varrella oli onneksi kertynyt säästöjä sen verran, että saatointehdä tärkeän päätöksen: Päätin, etten hakeudu töihin ennenkuin olisin saattanut hyvinkin pitkälti töiden vuoksi vaiheeseen jääneet opinnot (lähinnä gradun) valmiiksi. Kesä sujui hyvinkin pitkälti lomaillessa, uuteen kotiin kotiutuessa ja kotoillessa.

Opinnotkin etenivät ja joulukuussa posti toi vihdoinkin hallintotieteiden maisterin paperit. Myös avomies sai syksyn aikana opinnot valmiiksi ja juhlimmekin vuodenvaihteen tienoilla useampaan otteeseen tuoretta maisteria ja tuoretta insinööriä. Koska juhlia oli monet, oli myös useita kattauksia, tässä ikuistettuna yhden juhlan makeita tarjoiluita:

Marraskuussa, heti kun olin opintosuoritukset palauttanut, sain ilahduttavan puhelun aiemmalta työnantajaltani ja päädyin joulukuun alusta pendelöimään töihin Helsinkiin. Toivoin kuitenkin löytäväni töitä lähempää, sillä viikoittaisista etätyöpäivistä huolimatta pitkäaikainen kulkeminen töiden perässä käy raskaaksi.

Taidan pikakelata vuoden 2012 myöhemmin erillisessä viestissä.

Pientä juhlaa puolikkaista

Tavanomaisen arkisen ja kiireisen päivän iltana pysähdyimme poikaystäväni kanssa juhlistamaan puoltatoista yhteistä vuotta. Joku voisi sanoa, että tuommoista on turha juhlia, mutta meille puolikkaiden juhlimisesta on tullut luontevaa. On ihanaa söpöstellä omia juttuja: puolikkaita syntymäpäiviä, puolikkaita vuosipäiviä, nimipäiviä, pikkuista joulua joulukuun alussa jne.

Jokainen arkipäiväkin on erityinen, mutta silti, pienikin syy juhlaan on parempi kuin ei syytä ollenkaa. Isot tai pienet juhlat, huomioimiset, muistamiset ja juhlistamiset piristävät päivien ketjua. Juhlava piristysruiske tuli tälläkin kerralla tarpeeseen. Vaikka lahjoja ei vaihdettu, eivätkä tarjoilut olleet shampanjalasillisia ja paria kaunista konvehtia kummemmat, teki yhteinen hetki päivästä juhlan.

Ilta oli ihana, mutta kuvassa näkyvä Pommery-shamppanja ei päätynyt suosikkiemme listaan..

Ulkona riehuvasta syysmyrskystä huolimatta: muistetaan toisiamme ja tehdään aina välillä arjesta juhlaa <3