Kesäkoti

Kevään lämmettyä kesäksi, alkoi äitiyslomalaisen päätä pakottaa kaupunkilaiselämä. kotimme vanhassa puutaloyhtiössä on ihana ja sisällä olevilta ratkaisuiltaan myös vauvaelämään hyvin soveltuva. Vaan kun auringon säteet lämmittävät, kasvaa kaipuu ulkoelämään päivä päivältä.

Perhevapaa näytti tarjoavan tänä kesänä ainutlaatuisen mahdollisuuden pidempiaikaiseen rantaelämään ja niin pieni perheemme asettui kesäkuun alussa taloksi meren rannalle, vanhempieni kesäpaikkaan, jossa aiempinakin kesinä olemme paljon aikaa viettäneet. Elämä maalaismaisemassa on osoittautunut ihanaksi ja aivan käteväksi, vaikkei vesi mökkiin sisälle asti juoksekaan.

Kesäkoti sijaitsee niin kätevällä paikalla, että mies pystyy ihan hyvin käymään täältä töissäkin. Ja pian on jo hänelläkin loma!

Mökistä tuli koti, kun pelargoniat muuttivat "ikkunalaudalle".

Juhannusta vietettiin koko perheen voimin ja kokkojakin poltettiin rannassa kaksi. Tässä kuvassa kokkojen välissä paikan oikea isäntäväki.

Juhlaviikonloppu "huipentui" isän sunnuntaisen syntymäpäivän kunniaksi leivottuun mansikkakakkuun. Mansikat vaunuteltiin hakemaan vieressä olevalta marjatilalta aamupäivällä. Varsin tuore lähikakku siis.

Aurinkoisin kesäterveisin,

Carita

Tammikuun tunnelmia

Tammikuu on hujahtanut ohi kuin siivillä. Töissä on ollut menossa monenmoista. "Tavallisen touhun", jos sellaista nyt joskus on, lisäksi olemme pikkuhiljaa pääasiassa omin voimin kasanneet messuosastoa viikonloppuna Turussa pidettäville Rakentaminen ja sisustaminen -messuille. Monenmoisten käänteiden jälkeen paketti alkaa olla kasassa. Rakensimme osastoa eilen ja  valmiina se näyttää tältä:

 
Tavoitteena oli saada aikaan raikas ja reipas keidas messuvilinän keskelle. Minulle ainakin tulee sellainen olo, että tuonne rantaniitylle olisi mukava istahtaa hetkeksi huokaisemaan. Mitä mieltä te olette? Osastolla pyrimme tekemään kuntaa tunnetuksi, järjestämme pienimuotoisen kilpailun (jossa palkintona paikallisten yrittäjien tuotteita) ja tietysti pyrimme vauhdittamaan tonttimyyntiä.

Tammikiireiden keskellä olen yrittänyt ehtiä ulkoilla ja rentoutua riittävästi. Viime lauantaina teimme retken Kuhankuonon alueen reunalle, Vajosuolle. Sunnuntaina retkeilimme Merimaskuun mökille. Lämmitettiin tupaa, leivottiin porkkanasämpylöitä ja uskaltauduttiin tunnin lenkille meren jäälle. Jälkikäteen hirvitti, kun aiemmista kuvista hoksasin, että kyseinen lahti lainehti alle 2 viikkoa aiemmin jäistä vapaana. Onneksi monikymmensenttinen teräsjää kuitenkin kesti allamme nuoruudestaan huolimatta.

Vajosuon retkellä.

Vauhdin hurmaa meren jäällä.

Muutama viikko sitten kävin Ikeassa katselemassa kenkäkaappeja. En erityisemmin suosi kyseistä ketjua, mutta hätätapauksissa siellä pistäydyn. Nyt oli (ja on) sellainen. Eteiseen tarvittaisiin kaappi ja vaikuttaa siltä, että kelvollisin valikoima löytyy juurikin Ikeasta. En vielä kaappia ostanut, mutta sen sijaan nappasin mukaan purkillisen helmililjan sipuleita, joista tuolloin juuri ja juuri kurkisti vihreät lehden päät. Parissa viikossa lehdet ovat hujahtaneet ja toissa päivänä puhkesivat kukkaan myös kukinnot. Lupaus keväästä.