Ensimmäinen ovi ja lattialautaa

Remppatyömaalla on alkuvuoden aikana tehty teknisiä, mutta varsin tärkeitä töitä. Sähköputkien veto vaati suunnittelua, kun emme halunneet sähköjä risteilemään kaikille seinille ja sikin sokin, vaan kootusti tiettyjä linjoja pitkin.

Putkitöitä on tehty muutenkin, mutta kertopuupalkkien läpi vietävät lämmitysputket olivat ajankäytöllisesti ihan oma lukunsa. Lopulta päiväkausien ähräämisen jälkeen, oli aika kutsua paikalle pari putkimiestä tekemään kytkennät, patterien asennukset ja muut ammattilaista vaativat tässä vaiheessa tehtävissä olevat putkityöt.

Helmikuussa puhallettiin eristevilla välipohjaan. Villaa tuli keskelle taloa ohuempi kerros, vain noin 15-20 cm lähinnä äänieristeeksi, mutta hirsiseinien vierustoille 1,5 - 2 metrin kaistale paksummin, 30-40 cm kerroksena.

Kun villoitus oli saatu tehtyä, olikin aika aloittaa lattialautojen asennus. Laudat nostettiin yläkertaan kuivumaan ja asettumaan heti villoituksen jälkeen ja ne saivat olla muutaman viikon rauhassa ennen työn aloitusta. Lattiahomma on siis parhaillaan työn alla.

Tässä päivää vaille 2-vuotias iskän pikkuapulainen naputtelee omalla vasarallaan laudanpätkää kiinni tulevan huoneensa lattiaan <3 td="">

Meidän tulevan makuuhuoneen lattia tuli tänään valmiiksi. Kohtahan tuonne jo voisi muuttaa asumaan. Ihan pientä säätöä enää.

Viime viikonlopun huipuin juttu oli kuitenkin se, että isä ehti oman muuton ja remontin keskeltä hetkeksi auttamaan Teemua parvekkeen oven asennuksessa. Samalla tämä on ensimmäinen paikoilleen asennettu uusi ovi.

Nyt meiltä avautuu yläkerrastakin maisema Paimionjokilaaksoon ja historiallisen härkätien suuntaan. Saattaapa pimeällä aikaa Härkätien kulkijakin nähdä yllättävää valoa pilkistävän paikasta, josta ei ole ennen valoa kajastanut. Tarkoitus on harventaa tuolta puolelta metsikköä niin, että ilta-aurinko pääsisi kunnolla paistamaan pihaan. Toisaalta peltoaukealta puhaltaa ajoittain myös kylmä tuuli, joten kyllä siihen metsää jatkossakin jätetään.

Parvekkeen oven ja ikkunoiden yhdistelmä.

Tässä välissä on ehditty juhlia myös pienen Lennartin 2-vuotissyntymäpäiviä. Koska remontti ja muu elämä muodostaa jokapäiväisen coctailin, lisään tähän pari kuvamuistoa aurinkoisen talviselta juhlapäivältä.

Tänä vuonna kynttilät sammuivat sankarin omasta puhalluksesta jo oikein hienosti!