Tyynellemerelle ja takaisin

Toukokuun alussa starttasimme pitkään suunnitellulle ja varsin odotetulle häämatkalle Costa Ricaan. Kohde valikoitui aikoinaan aika helposti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Matkaan varattiin aikaa reilu pari viikkoa ja siinä ajassa ehti niin nähdä ja kokea kuin rentoutuakin.

Reissu oli rentouttava, leppoisa, lämmin, uusia kokemuksia sisältävä ja kertakaikkiaan ihana! Costa Rica valloitti vihreydellä, luonnollisuudella, lämpimillä Tyynenmeren aalloilla, monipuolisuudeella ja erilaisuudella. Länsimaisuudellakin. Paikalliset "ticot" osoittautuivat iloiseksi, kauniiksi ja lupsakaksi väeksi. Heihin oli ilo tutustua!

 Tässä tiivis kuvapläjäys reissulta muistoksi:

Reissu alkoi juhlavasti, kun ystävä oli lentokentällä "putkessa" vastassa ja toivottamassa onnistunutta matkaa. Oli myös vinkannut matkustamoon, että juhlamatkalla ollaan, joten nousun jälkeen meille tuotiin piccolo-shampanjat. Kyllä maistui. ihana yllätys!

Perillä päästiin heti asioiden ytimeen. Herkullista kahvia ja vilvoittavaa olutta. Lämpötilat huitelivat pääkaupungin 25 asteesta pääasiassa sinne yli 35 asteeseen, joten vilvoitusta ja varjoa tosiaan kaipasikin.

Pääkaupunki San Josen vilinässä vietettiin pari ekaa päivä ja ihmeteltiin kaupungin vilskettä.

Arenal-tulivuoren alueella viivyttiin muutama päivä. Upea, toimiva tulivuori näytti meille pilvien raosta huippunsa parina päivänä ja viimeisenä päivänä näimme myös höyryn tupruttelua. Illaksi pilvistyi, joten emme ole varmoja, josko sieltä samaan syssyyn olisi laavaakin tullut.

Arenalin alueella majoituimme viehättävässä, puutarhamaisessa hotellissa. Huoneemme terassilta avautui maisema tulivuorelle. Kylpuhuoneessakin oli käytetty mielikuvitusta ja hiuksensa sai pestä todellisen vesiputouksen alla.

Hotellin allasalue baareineen oli varsin kiva ja rauhallinen. Vesikin oli lämmintä (melkein kuumaa).

Läheisessä La Fortunan kaupungissa käytiin useampaan kertaan ja herkuteltiin paikallisilla ruoilla ja juomilla. Erityisen ihania olivat hedelmäjuomat, joita varten Costa Ricassa on omia ravintoloitakin.

Blue jeans frog

30-vuotispäivänäni kiersimme sademetsää riippusiltoja pitkin ja nähtiin monia eksoottisia eläimiä ja kasveja. Paikallinen opas oli tarpeen! Tässä kuvassa maailman myrkyllisimpiin sammakoihin kuuluva blue jeans frog (on sillä joku tieteellisempikin nimi), jonka ääntelyä kuului jatkuvasti ja muutamia yksilöitä onnistuttiin polun varrelta bongaamaankin. Tämän tyypin pituus on n. 2,5 cm ja myrkky riittäisi tapaamaan ison joukon ihmisiä.

Juhlapäivänä pulahdimme myös La Fortunan 75 metrisen putouksen alle vilvoittelemaan turkoosin väriseen veteen. Edellisenä iltana olimme kylpeneet vuoren toisella laidalla kuumaan vuoristojokeen rakennetussa Tabacom Hot Spring -Spassa. Taianomainen paikka sekin, mutta sieltä ei pimeässä oikein kuvia saanut otettua.

Kaikkineen sademetsäalue lumosi luonnon monimuotoisuudella, kirkkaana loistavilla kukilla, puissa keikkuvilla apinoilla ja pihalla viipottavilla pikkuliskoilla ja gekoilla. Ei-niin-valloittavaa sitä vastoin oli hurjan korkea ilmankosteus, jonka ansiosta hikoilu oli jatkuvaa ja käyttämättömät vaatteetkin nahkeita. Sateet onneksi osuivat öihin ja sen kyllä pelkän peltikaton läpi kuuli hyvin.

Terassinäkymää. Bongaa kuvasta paikan "isäntä".

Arenalilta matka jatkui kohti Guanacasten niemimaata Tyynenmeren rannikolle. Upeita merimaisemia ja lahdenpohjukoiden vihreyttä reunistavat kuivuudesta lehtensä pudottaneet puut ja savannimaiset maisemat. Kontrasti maan keskiosan sademetsäalueeseen verrattuna oli melkoinen! Eläinkantaa kuumalla rannikolla edustavat isommat gekot (tai mitä nuo ovatkaan), rantapuissa temppuilevat mölyapinat, kalastajien koirat, hiekkarannan simpukat, kotilot ja taskuravut sekä sisämaastakin tutuksi tulleet leijailevat korpit.

Hyvää kahvia edelleen. Ja ihania rantaravintoloita.

Majoituksen vaihduttua huoneistomaiseksi rivariasumikseksi opettelimme tekemään herkullisia piña coladoita myös itse. Costa Ricassa ananakset, vesimelonit, banaanit ja avocadot ovat suussasulavia.

Eräänä aamuna tämä tyyppi tuli dyykkaamaan rivitalon edessä olevan lajitteluaseman. Mikä otus lieneekään, niin myönteisesti siihen paikalliset suhtautuivat ja jopa ruokkivat. Kotona odottavaa omaa koiraa tuli tietenkin hirmuinen ikävä!

Merivesi oli uskomattoman lämmintä ja aallot huikean pehmeitä. Auringonlaskuja ihailtiin mangopuiden katveessa, varpaat hiekassa.

 Valloittava Costa Rica, ikimuistoisen ihana loma!