Hullujen päivien kuvasto kolahti viime viikolla postiluukusta. Selailin sen muutamaan kertaan läpi. Muutama hiirenkorvakin ilmestyi ja jotain teki mieli. Innostuinkin oikein.
Lopulta totesin, että taitaa olla viisainta laittaa kuvasto pois, järjestää Hulluilta päiviltä säästyneellä ajalla komerot ja tarkistaa mitä niiden uumenista löytyykään. Jotakin pois annettavaakin veikkaan siellä olevan.
Huomenna alkavien hullujen päivien löytöjen sijasta voinkin hehkuttaa meille viimein kotiutunutta Tivolia. Olimme suunnitelleet Tivoli Audion pikkuradion hankkimista jo pitkään, mutta aina joku pikkuseikka esti suunnitelmamme. Kuten se, että otettuamme viimein asian "työn alle" ei tuotetta juuri ollutkaan saatavilla oikein mistään. Taannoin Teemu kävi tilaamassa radion paikallisesta hifi-liikkeestä ja nyt se töröttää keittiössä ja viihdyttää aamuin ja illoin.
Pieni sivuvaikutus tästä hankinnasta oli se, että radion hakureissulla tuli "oheisostoksena" hankittua myös harkinnassa pidemmän aikaa ollut parempi telkkari. Siihen saatiin hyvät alennukset, kun oli ollut näytekappaleena liikkeessä ja onhan se ihan ok. Hyvin litteä ainakin. Muttei se kylläkään ole yhtään niin sievä kuin radio.
Suurentuneen kodin sisustusta ja järkeistämistä varten on vielä tehtävä monenmonta järkevää hankintaa. Tähänkin asti meille on hankittu suurin osa huonekaluista vanhana, kunnostettavana, käytettynä tai jotenkin muuten "kestävällä tavalla". Vaatteissa ja kodinkoneissa tuohon ei ole pystytty, eikä ehkä pystytäkään. Mutta jos niissä koittaisi edes pitää määrän kohtuullisena..
Tarina vanhan rusthollin paluusta juurilleen. 1770-luvulta peräisin oleva talo on uudistettu 60-luvulla perusteellisesti, mutta siellä se hirsisydän on vuosikymmenten kerrostumien alla. Ennallistamiseen pyrkivä projekti aloitetaan pohdiskelevalla suunnittelulla, alkuperäisen etsimisellä ja aiempien remonttien varovaisella purkamisella. Tavoitteena on kauniilla paikalla sijaitsevan talon ryhdistäminen toimivaksi, tunnelmalliseksi kodiksi.
tiistai 8. lokakuuta 2013
maanantai 30. syyskuuta 2013
Syyspäivän salviamuffinit
Viikonloppuna oli aivan mahtava syksyisen kirpakka sää! Ehdin vihdoin ensi kertaa tälle vuodelle sienimetsään. Kantarelleja löytyi muutama kourallinen ja suppiksia onneksi enemmän. Suurin osa jätettiin kuitenkin vielä metsään kasvaman.
Satoa korjattiin viikonlopun aikana myös puutarhassa: puristettiin viimeiset omenat tuoremehuksi, porkkanoita lajiteltiin mummin kanssa ja herkuteltiin samaisen puutarhan kurkuilla. Omasta puutarhasta keräsin loput tomaatit sisälle kypsymään ja persiljat pakastimeen odottamaan talven keittoja.
Äidin puutarhasta löytyi iso pensas salviaa ja pohdimme kuinka se säilötään talven varalle. Pieni osa otettiin käyttöön heti ja testasin Meidän mökki -lehden opastamia Salviamuffineja. Lopputulos oli ihmeen kelvollinen.
15 normaalikokoista salviamuffinia
6 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
4 rkl hienonnettua salviaa
4 rkl hienonnettua ruohosipulia
8 rkl pinjan siemeniä
n. 3 dl raastettua parmesaania
6 munaa
2 dl maitoa
1 dl öljyä
- Sekoita kuivat aineet, pinjansiemenet, yrtit ja parmesaani.
- Vatkaa toisessa kulhossa munat ja maito kevyesti sekaisin.
- Sekoita munamaito ja öljy vuorotellen kuiviin aineksiin, kunnes taikina on tasaista.
- Paista muffinit 180-200 asteisessa uunissa n. 25 minuuttia.
- Nautiskele vaikka lämpimänä välipalana, kaffepullana tai suolaisena alkuruokana.
Satoa korjattiin viikonlopun aikana myös puutarhassa: puristettiin viimeiset omenat tuoremehuksi, porkkanoita lajiteltiin mummin kanssa ja herkuteltiin samaisen puutarhan kurkuilla. Omasta puutarhasta keräsin loput tomaatit sisälle kypsymään ja persiljat pakastimeen odottamaan talven keittoja.
Äidin puutarhasta löytyi iso pensas salviaa ja pohdimme kuinka se säilötään talven varalle. Pieni osa otettiin käyttöön heti ja testasin Meidän mökki -lehden opastamia Salviamuffineja. Lopputulos oli ihmeen kelvollinen.
15 normaalikokoista salviamuffinia
6 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
4 rkl hienonnettua salviaa
4 rkl hienonnettua ruohosipulia
8 rkl pinjan siemeniä
n. 3 dl raastettua parmesaania
6 munaa
2 dl maitoa
1 dl öljyä
- Sekoita kuivat aineet, pinjansiemenet, yrtit ja parmesaani.
- Vatkaa toisessa kulhossa munat ja maito kevyesti sekaisin.
- Sekoita munamaito ja öljy vuorotellen kuiviin aineksiin, kunnes taikina on tasaista.
- Paista muffinit 180-200 asteisessa uunissa n. 25 minuuttia.
- Nautiskele vaikka lämpimänä välipalana, kaffepullana tai suolaisena alkuruokana.
maanantai 23. syyskuuta 2013
Kymmenen kuvaa kesään
Onnistun useimmiten löytämään hyvää jokaisesta vuodenajasta. Syksyssä parasta ovat värit, marjat, sienet, myrskyt, kynttilät, takkatulen lämpö ja reipas uuden aloittamisen tunnelma kesälaitumilla kirmaamisen jälkeen. Mukavista asioista huolimatta syksy on minulle vaikea. Mihinkään muuhun vuodenaikaan ei liity samanlaista luopumisen tuskaa kuin syksyyn. Se tarkoittaa aina sitä, että kesä on ohi ja seuraavan mahdollisimman pitkä aika. Kevään lapsen on sitä hankala hyväksyä. Pienenä koululaisena muistan joskus ihan itku kurkussa ihmetelleeni miksi kesän täytyy loppua.
Siksipä tartuin Elisan blogista bongaamaani 10 kuvaa kesään -haaseteseen. Haasteessa on tarkoituksena kuvata jokin sama paikka jokaisena kuukautena ensi kesään asti. Kuvakulmakseni kesänodotukseen valitsin näkymän kotimme ulko-ovelta naapuruston suuntaan. Ensimmäinen kuva on varsin syksyinen. Viikonloppuna otettuna olisi sekin todennäköisesti näyttänyt vähän eriltä, mutta tämä saa luvan kelvata. Kuva on otettu tänään 23.9. klo 16.
Laitetaan lisäksi vähän pirteämpi syyskuva. Eilen kerätty oksa pihan orapihlajasta. Tänään siinä ei enää ollutkaan yhtään marjaa. Olivat linnut tainneet käydä apajilla.
Siksipä tartuin Elisan blogista bongaamaani 10 kuvaa kesään -haaseteseen. Haasteessa on tarkoituksena kuvata jokin sama paikka jokaisena kuukautena ensi kesään asti. Kuvakulmakseni kesänodotukseen valitsin näkymän kotimme ulko-ovelta naapuruston suuntaan. Ensimmäinen kuva on varsin syksyinen. Viikonloppuna otettuna olisi sekin todennäköisesti näyttänyt vähän eriltä, mutta tämä saa luvan kelvata. Kuva on otettu tänään 23.9. klo 16.
![]() |
Tunnisteet:
10 kuvaa kesään
Sijainti:
Juhannuskukkula, Turku, Suomi
Kotitekoinen sunnuntaibrunssi ja muita juhlapäiviä
Olemme jotenkin höpsähtäneitä ja keksimme juhlistaa avioparina vietettyjä ensimmäisiä viikkoja erinäisin tavoin.
Ensimmäisenä avioviikonloppuna herkuttelimme kahdestaan kotona kynttiläillallisen merkeissä. Viikonloppuun mahtui myös SM-rallin seuraamista vanhempieni kotipaikan pihamaalla ja venetsialaistunnelmaa.
Toinen avioviikonloppu oli yhtä juhlaa Ahvenanmaalle suuntautuneen miniloman ansiosta.
Kolmantena viikonloppuna vietimme pienimuotoisia rapujuhlia kotonamme ystäväpariskunnan kanssa. Näistä kekkereistä ei valitettavasti tullut otettua yhtään julkaisukelpoista kuvaa. Mukavaa ja onnistunutta oli senkin edestä. Viimeisten rapujen kuoriminen kävi itse kultakin jo aika näppärästi. Ainakin jos ensimmäisiin vertasi. Ilta jatkui suunnilleen yhtä myöhään kuin häämmekin.
Neljäntenä viikonloppuna vietimme leppoisaa launatai-iltaa ystävien luona hyvällä ruoalla herkutellen ja pelaillen. Sunnuntaiaamun kruunasimme kotitekoisella melko terveellisellä brunssilla. Päivä oli muutenkin harvinaisen leppoisa puuhapäivä ja illalla saimme vielä pari ystäväpariskuntaa iltakahville luoksemme.
Ensimmäisenä avioviikonloppuna herkuttelimme kahdestaan kotona kynttiläillallisen merkeissä. Viikonloppuun mahtui myös SM-rallin seuraamista vanhempieni kotipaikan pihamaalla ja venetsialaistunnelmaa.
![]() |
Tarjolla oli saaristolaisleipää siikatartarilla, rapupastaa ja jälkiruokana suklaavaahtokakkua kahvin ja avecin kera. |
Toinen avioviikonloppu oli yhtä juhlaa Ahvenanmaalle suuntautuneen miniloman ansiosta.
Kolmantena viikonloppuna vietimme pienimuotoisia rapujuhlia kotonamme ystäväpariskunnan kanssa. Näistä kekkereistä ei valitettavasti tullut otettua yhtään julkaisukelpoista kuvaa. Mukavaa ja onnistunutta oli senkin edestä. Viimeisten rapujen kuoriminen kävi itse kultakin jo aika näppärästi. Ainakin jos ensimmäisiin vertasi. Ilta jatkui suunnilleen yhtä myöhään kuin häämmekin.
Rapukestien menu
Kotimaisia täplärapuja keitettynä
Paahtoleipää
Voita merisuolalla
Aiolia
Tilliä
Paahdettua hanhenrintaa
Rosmariinijuureksia
Kotimaisia täplärapuja keitettynä
Paahtoleipää
Voita merisuolalla
Aiolia
Tilliä
Paahdettua hanhenrintaa
Rosmariinijuureksia
Creme Brulee tyrnisorbetilla
Juomina shampanjaa, aquavitiä, valkoviiniä, punaviiniä, vettä jne.
Neljäntenä viikonloppuna vietimme leppoisaa launatai-iltaa ystävien luona hyvällä ruoalla herkutellen ja pelaillen. Sunnuntaiaamun kruunasimme kotitekoisella melko terveellisellä brunssilla. Päivä oli muutenkin harvinaisen leppoisa puuhapäivä ja illalla saimme vielä pari ystäväpariskuntaa iltakahville luoksemme.
![]() |
Tällä brunssilla tunnelmoimme Naantalin kylpylässä vietettyä ensimmäistä aamua ja päivää avioparina. |
tiistai 17. syyskuuta 2013
Harjoitushäämatka
Ehdimme pitää häiden jälkeen vain muutaman lomapäivän. Ne sujuivat häitä muistellessa, fiilistellessä ja tunnelmoidessa. Enimmäkseen rentouduimme mökillä, otimme aurinkoa ja saunoimme. Toki monenlaista piti saada takaisin paikoilleen, järjestellä omaa kotia, häälahjoja ja palautella lainatavaroita oikeille omistajilleen.
Pari viikkoa häiden jälkeen lähdimme pikkuruiselle harjoitushäämatkalle, joka suuntautui Ahvenanmaalle. Varsinaiselle häämatkalle aiomme suunnata vasta talven pimeydessä, silloin kun työarki ehkä on hieman syyskiireiden aikaa rauhallisempaa. Toivotaan että arjesta irtautuminen silloin käy luonnikkaasti.
Minihäämatkasta olimme suunnitelleet syksyistä reissua saaristoon ja mielikuvissamme näimme itsemme kylpemässä hotellihuoneen porealtaassa syysmyrskyävää merta katsellen. Kävikin lopulta ihan toisin. Saimme viettää aivan ihanaa KESÄviikonloppua Getan Havsviddenissä. Paikka oli meille muutaman vuoden takaiselta retkeltä tuttu. Tuolloin kävimme tutustumassa upeisiin rantakallioihin ohikulkumatkalla ja totesimme, että sinne olisi joskus palattava.
Onneksi palasimme. Retki kokonaisuudessaan oli kertakaikkisen onnistunut ja rentouttava. Ihmeesti myös ehdittiin, vaikkei aikaa ollut kuin pari päivää.
Olimme varanneet Havsviddenistä Ocean Sviitin ja nautimme täysin rinnoin niin tilavasta ja mukavasta huoneesta kuin terassilta avautuvasta upeasta maisemastakin.
Ainoa harmi oli se, että sviitin oman terassin vieressä oli korkealla seinällä erotettuna "yleinen terassi", jonka yhteydessä oli valokatkaisija koko terassin ulkovaloihin. Olimme juuri aikeissa ottaa hyvät asennot ulkotuoleissa ja ihastella hämmästyttävän täyttä tähtitaivasta, kun viereiselle terassille pelmahti porukka hippaloimaan ja tietystikin halusivat pitää valon päällä. Heikensi hieman tähtinäkyväisyyttä.
Pari viikkoa häiden jälkeen lähdimme pikkuruiselle harjoitushäämatkalle, joka suuntautui Ahvenanmaalle. Varsinaiselle häämatkalle aiomme suunnata vasta talven pimeydessä, silloin kun työarki ehkä on hieman syyskiireiden aikaa rauhallisempaa. Toivotaan että arjesta irtautuminen silloin käy luonnikkaasti.
Minihäämatkasta olimme suunnitelleet syksyistä reissua saaristoon ja mielikuvissamme näimme itsemme kylpemässä hotellihuoneen porealtaassa syysmyrskyävää merta katsellen. Kävikin lopulta ihan toisin. Saimme viettää aivan ihanaa KESÄviikonloppua Getan Havsviddenissä. Paikka oli meille muutaman vuoden takaiselta retkeltä tuttu. Tuolloin kävimme tutustumassa upeisiin rantakallioihin ohikulkumatkalla ja totesimme, että sinne olisi joskus palattava.
Onneksi palasimme. Retki kokonaisuudessaan oli kertakaikkisen onnistunut ja rentouttava. Ihmeesti myös ehdittiin, vaikkei aikaa ollut kuin pari päivää.
Maarianhaminan elonkorjuumarkkinoilla oli mukavan letkeä tunnelma. Maarianhaminan kävelykadullakin innostuimme osteskelemaan pieniä muistoja matkasta kotiin. |
Reittisuunnitelmaa oli joustava ja mukautui hetken mielijohteisiin. |
Matkalla pistäydyimme maistelemassa käsintehtyjä, paikallisia Stallhagen -oluita panimon omassa pubissa. |
Ahvenanmaalla ihastuttavat upeat kirkot.Tässä kuvassa Finströmin kirkko. |
Saaristolaistunnelmaa lauttarannassa. |
Menopeli. Taustalla Isaksö. |
Perillä. |
Ainoa harmi oli se, että sviitin oman terassin vieressä oli korkealla seinällä erotettuna "yleinen terassi", jonka yhteydessä oli valokatkaisija koko terassin ulkovaloihin. Olimme juuri aikeissa ottaa hyvät asennot ulkotuoleissa ja ihastella hämmästyttävän täyttä tähtitaivasta, kun viereiselle terassille pelmahti porukka hippaloimaan ja tietystikin halusivat pitää valon päällä. Heikensi hieman tähtinäkyväisyyttä.
Kalliohyppelyä. Taustana vaatimattomasti pohjoinen horisontti. |
Huikeat kalliot. Huikean puhdasta ja kirkasta vettä. |
Auringon kajo viipyili pitkään taivaanrannassa. |
Eckerön tulli- ja postitalon rannassa. |
Tunnisteet:
Ahvenanmaa,
Havsvidden,
kesä,
loma
Sijainti:
Geta 22340, Ahvenanmaa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)