sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Projektista koti

Turun kodista saatiin kaupat sovittua tammikuussa ja kuun viimeisenä viikonloppuna tehtiin lopullinen muutto maalle. Elämässämme alkoi Domarlan aika.


Olimme jo aiemmin asettuneet taloksi tilalle ja muuton myötä olikin miettimistä, kuinka loput vanhat tavaramme saataisiin taloon mahtumaan. Lopputuloksena kodista tuli remontin ajan väliaikaisjärjestelyjen ajaksi ihan kiva, toimiva ja omanlainen. Lämmin kärryvaja sitä vastoin onkin lastattu käyttövuoroa, myyntiä tai kierrätystä odottavilla tavaroilla.

 
Muuton jälkeen purkupuuhille määrittyi rivakka aikataulu, sillä olimme kutsuneet kuutisenkymmentä sukulaista ja ystävää juhlimaan kanssamme pienen poikamme 1-vuotispäivää helmikuun lopulla. Aikaraja tuntui alkuun hieman stressaavalta, mutta jälkikäteen ajateltuna hyvä asiahan se oli. Eipä pyöri enää purkamattomia laatikoita jaloissa.


Ennen muuttoamme talon symmetrinen alakerta, johon nyt asetuimme asumaan, koostui isosta tuvasta, tupakamarista, ruokasalista, salikamarista ja talon toista päätyä hallitsevasta salista. Sisäänkäyntien yhteydessä on reilunkokoiset eteiset ja tuvan kupeilla pieni vessa ja vaatehuoneen tapainen vanha pesuhuone. Ulkona saunan yhteydessä on kylpyhuone. Talon yläkerrassakin olisi kylpyhuone, mutta se on jo purkutöiden alla. Eikä se nyt niin kovin hankalaa ole pihalla kylpemässä käydä.


Taloksi asetuimme siten, että tupa pysyy toki tupana. Tupakamari muuttui "herrainhuoneesta" aikuisten makuuhuoneeksi, johon kuitenkin jäi lisäksi kirjahylly ja työpöytä. Ruokasali muuttui kalustuksen osalta kokonaan ja siitä kehkeytyi valkoisten huonekalujen myötä leppoisa olohuone. Salikamari muuttui 1-vuotiaan omaksi huoneeksi. Sali säilyi salina, mutta sen käyttötarkoitus laajentuu yläkerran purkutöiden edettyä vierashuoneeksi, kun yläkerrasta kannetaan vierassänky alas remppa-apulaisien majoitustarkoitukseen.




Julkaisun kuvituksena on talvisia tunnelmia pihalta.

Keväisin terveisin,
Carita





Ei kommentteja: